| Pokemon-hahmot tulevaisuudessa; Keksi ja kirjoita. | |
|---|---|
| Topic Started: May 14 2008, 18:43 (829 Views) | |
| beautifly. | May 14 2008, 18:43 Post #1 |
|
Spotlight!
|
Ajatuksena olisi, että kirjoittaisitte jostain Pokemon hahmosta, ihmisestä, pienen kirjoitelman. Tai niin suuren kuin haluatte. Esm. mitä pokemoneja hänellä voisi silloin olla, missä hän asuu, onko hän naimisissa(kaikki saavat vapaasti omia parituksiaan laittaa) yms. Ideana on, että kirjoitatte hahmon elämästä, kun hän on n. 30-vuotias. Jokainen saa kirjoittaa mitä mieleensä tulee, kunhan asiallista asiaa. Itse otin tähän Mistyn, mutta teille hahmo on oma valintanne, kunhan hän on hyppinyt ainakin joskus pokemon jaksoissa. Uskoisin, että Misty olisi alkanut erkaantua Ceruleanin salista. Hän olisi jättänyt sen joko nyt siskoilleen, tai sali olisi saanut uuden omistajan. Mutta ajatus Ceruleanin salin lopetuksesta ei tule mieleenkään! Joten, uteliaana uusista maisemista, Misty olisi "piiloutunut" Sinnohin tai Hoennin pienille saarille, jossa hän nykyisin asuisi. Misty ei olisi luopunut vesipokemoneistaan, siksi hän haluaakin asua lähellä vettä. Vaikka Pokemonit eivät kuole, mutta Mistyllä ei kyllä enää olisi hänen entisiä pokemonejaan. Tuntuisi.. oudolta, että ne olisivat parikymmentä vuotta Mistyn matkassa kulkeneet kupsahtamatta. Eikä Misty ole kokonaan luopunut pokemoneistaan, kivaa väritystä hänelle toisivat mm. Mantine ja Prinplup, joiden kanssa hän voisi merellä haastaa muita kouluttajia aikansa kuluksi. Lisäksi Misty omistaisi myös Chinglingin, jota hän hoivaisi kuten Togepiaan ja Azurilliaan ennenmuinoin. Misty siis asuisi Hoennin tai Sinnohin joillain pienellä saarella. Siellä hänellä olisi hieno talo, upea piha ja takapihalla tietenkin - meri. Misty olisi naimisissa, Ashin kanssa. :D Ashista en kerro enempää, mutta Ash asuisi kummiskin Mistyn kanssa. Heillä olisi kaksi poikaa. Vanhempi olisi juuri lähtenyt pokemonmatkalleen aloituspokemoninaan vesityyppi. Ja nuorempi, suunnileen 7 ja 8 vuoden paikeilla oleva toinen poika, asuisi vielä kotona. Molemmat pojat ovat äitinsä yhteydessä innostuneet vedestä ja vesipokemoneista, mutta vanhempi poika halusi seurata isänsä - Ashin jalanjälkiä. Jos Ashin jälkeläisestä tulisi pokemonmestari. Mutta Misty ei paljon ole ulkonäöllisesti eikä luonteellisesti muuttunut. Äkkipikainen Misty pysyy. Ja nyt on teidän vuoronne satuilla, kirjoittakaa, hyvät ihmiset! |
| Sing once again with me | |
|
|
| Munchy | Nov 5 2011, 00:13 Post #2 |
|
love me *munch*
|
Miten tällainen aihe on mennyt sivu suun? Otan nyt hieman vapauksia ja kerron visioni samaisesta hahmosta, eli Mistystä, vähän nuorempana kuin 30-vuotiaana - sanotaanko, että näkisin Mistyn näin kun hänet seuraavan kerran näemme. Toivoisin Mistyn palaavan jossakin vaiheessa takaisin Mirage Kingdomiin, missä voisi olla meneillään jonkinlaiset perinteiset festivaalit liittyen Togekissiin ja Shiny Stoneen. Festivaaleilla lahjoitettaisiin Shiny Stone sellaiselle kouluttajalle, jonka sydän on puhdasta kultaa ja muuta tyypillistä Pokémonin kliseitä. Misty, tietenkin, sopisi tähän rooliin täydellisesti yhdessä Togeticinsa kanssa. Colonel Hansen palaa kuitenkin tekemään tuhojaan, jolloin Misty taistelisi häntä vastaan Pokémoneillaan: - Staryu, Starmie ja Corsola nähtäisiin edelleen Ceruleanin salilla - Goldeen kehittyisi taistelun tuoksinnassa Seakingiksi (jotain Goldeenin on saatava, onhan se Mistyn ensimmäinen nähty Pokémon, mutta silti niin unohdettu!) - Horsea olisi kehittynyt jo Seadraksi jossain vaiheessa (ei vielä Kingdraksi, se menisi jo överiksi) - Politoed ja Gyarados, sekä Caserin (Luvdisc) saisivat kunnon ottelut - Psyduck olisi lopulta se, joka päihittäisi Colonel Hansenin psyykkisillä kyvyillään - Azurill olisi edelleen Mistyn vauveli Lopulta Misty saa käsiinsä Shiny Stonen jota käyttää Togeticiin, joka kehittyy Togekissiksi ja jää edelleen Mirage Kingdomiin johtamaan Togepi- ja Togetic-joukkoa. Söpöä, eikös? Näkisin ehkä Traceyn olevan jotenkin myös messissä, tuntuuhän hänen ja Mistyn välillä olevan jotain. Olen edelleen sitä mieltä, että Tracey olisi niin hyvä mahdollisuus esitellä Porygon2 ja Porygon-Z, joita ei ole animessa vielä nähty (please, Porygon-tapahtumasta on jo vuosia!). Professori Oak olisi voinut lahjoittaa Traceylle Porygonin kiitoksena työstään labrassa, joka olisi nyttemmin kehittynyt Porygon-Z:ksi. Aiemmat kehitysmuodot nähtäisiin flashbackeina tai vastaavaa, eikä Porygon-Z:n tarvitsisi muuta tehdä kuin seistä tyhmänä - kunhan se vain saisi jonkinlaista näkymää animessa. |
|
|
| Dukitte | Nov 5 2011, 21:50 Post #3 |
![]()
♦ Varjoaan Tyhmempi ♦
![]()
|
Misty on tietysti vesipoksujen mestari, sehän on nyt ihan selvä. James ja Jessie voisivat molemmat olla lopettaneet pahistelun ja asettuneet joihinkin heille sopiviin ammatteihin. Meowth eronnut heistä ja löytänyt jonkun rakastavan kouluttajan. Mitään muuta en ole ajatellutkaan vielä, koska on se tavallaan hankala miettiä noille hahmoille tulevaisuuksia. |
| |
|
|
| Avri | Nov 10 2011, 19:39 Post #4 |
![]()
...
![]()
|
Haha, tästä tulee hauskaa. Minä otankin käsittelyyni sellaisen hahmon kuin Max. Tuo kaikkien inhoama näsäviisas kakara Advanced-kaudelta, jonka tulevaisuus on jostain syystä mielestäni ihan hirvittävän jännä. Ehkä siksi, koska hänelle kaikki on niin uutta ja mahdollista. On kulunut kymmenisen vuotta siitä, kun näimme Maxin viimeksi. Ja tässä ajassahan on ehtinyt tapahtua vaikka mitä. Max ei enää ole se nörtin näköinen pikkupoika, vaan hänestä on kasvanut ajan saatossa itse asiassa yksi Hoennin naisväen tavoitelluimmista nuorista miehistä. Lautasen kokoiset rillit ovat vaihtuneet tyylikkäämpiin ja enää Max ei kulje joka paikkaan polvihousuissa, vaikkakin hän kuljettaa tietysti yhtä paria repussaan vanhan kunnon Nicholain kunniaksi. Ehkä on kumminkin syytä aloittaa hiukan aikaisemmista Maxin vaiheista. Kun Max palasi Petalburgin salille, hän vietti aika yksinäistä elämää, sillä kukaan ei jaksanut kuunnella Maxin leveilyä seikkailuistaan ja näsäviisastelua. Max tosiaan täytti 10 ja halusi lähteä hakemaan Raltsiaan, jolle se oli aikoinaan Advanced-kaudella luvannut alkaa kouluttajaksi ja aloittaa Ashin tavoin Pokémon-mestaruuden tavoittelun. Maxin isä Norman lainasi Maxille Vigorothiaan ja Caroline-äiti vanhaa Tropiustaan, jonka selässä Max pääsisi lentäen Hoennin toiselle puolen. Kävi kumminkin niin, että Max ei saanutkaan Raltsia omakseen - ehei, hän pääsi todistamaan miten joku tusinatraineri kaappaa Maxia odottaneen Raltsin ja siitäkös Max masentui. Koska Max on koko ikänsä ollut perin ylpeä, hän ei halunnut palata vanhempiensa luokse ilman Raltsia, josta oli niin kauan ollut innoissaan. Max lähetti äitinsä Tropiuksen viemää sanaa vanhemmilleen, että hän ja Ralts lähtevät yhdessä matkalle. Vigorothista Max ei uskaltanut luopua, vaan päätti pitää sen itsellään. Todellisuudessa Max karkasi merimiesten mukaan. Max päätyi monen mutkan kautta merimiesten mukana Kantoon, Vermilion Cityyn. Heti Vermilionin satamassa Max joutui todistamaan ikävän kohtaamisen, kun joku tylsä kouluttaja päätti julmasti hylätä Slowpokensa, josta ei kuulemma ollut mihinkään. Slowpoke ei itse tajunnut tulleensa hylätyksi, mutta Maxin kävi sitä sääli ja hän pyydysti sen, vaikka muisto Raltsista kaihersikin mieltä. Pian Max kumminkin huomaa lähes inhoavansa Slowpokeaan, josta ei toden totta ole mihinkään ja onhan kyseinen pokémon aika säälittävä valinta kouluttajalle, josta pitäisi tulla maailman paras pokémon-mestari. Maxia tosin kauhistuttaa hirveästi se, että hän jopa ajattelee näin kamalia pokémonista. Hänen idolinsa Ash, Brock ja erityisesti Steven Stone rakastivat yhtä lailla kaikkia otuksia. Max päättää lähteä etsimään Brockia, jonka tietää opiskelevan Pokémon lääkäriksi Saffron Cityssä. Matkallaan sinne Max ottelee pelkästään Normanin Vigorothin kanssa ja voittaakin jopa otteluita. Max tosin uskoo, että kunnia kuuluu ainoastaan Vigorothille, joka on itse Normanin kouluttama. Löydettyään Brockin Max hengaa tämän kanssa hyvin pitkään ja saa taas hiukan itsevarmuuttaan ja röyhkeyttään takaisin - viis mistään typerästä Raltsista tai kelvottomasta Slowpokesta. Brock kumminkin lähes rasittavuuteen asti kannusti Maxia treenaamaan Slowpokea. Lopulta Max ahdistui siitä, miten hänen unelmansa mahtavana pokémonmestarina tuntui valuvan yhä kauemmas ja hän painui angstaamaan pahamaineiseen Rock Tunneliin. Rock Tunnelissa Max kohtasi yllättäen suuren idolinsa Steven Stonen, joka on reissulla keräämässä harvinaisia kivenmurikoita. Max liittyi mukaan Stevenin kivenkeruuseen ja vietti melkein pari kuukautta syvällä maan alla. Brockin tavoin Stevenkin ihmetteli, miksei Max viettänyt aikaa Slowpoken kanssa, jonka Max päästi ulos pallostaan vain tyyliin ruokailemaan. Toisin kuin Brock, jonka ajatukset olivat täynnä Joy-hoitsuja, Steven huomasi tietysti, mistä kenkä puristi. Steven päätti ystävällisyyttään auttaa salaa Maxin Slowpokea kehittymään antamalla Slowpokelle King's Rockin kannettavaksi. Seuraavalla kerralla kun Steven ja Max yrittivät kalastaa Rock Tunnelin syvimmissä syövereissä sijaitsevasta lammikosta itsellensä päivällistä, kävikin niin hassusti, että Shellder syöksyi ja tarrasi Maxin Slowpoken kalloon. Slowpokesta tuli äärimmäisen älykäs Slowking. Maxin ilme oli tällainen: ó__ó. Kun Slowpoke kehitty, tilanne muuttui täysin. Max halusi täysin rinnoin alkaa sen kouluttajaksi ja näki Pokémon-mestaruuden taas edessään, mutta Slowkingpä ei enää Maxista välittänyt tuon taivaallista. Se muisti hyvin, kuinka vähän siitä oli Slowpokena välitetty. Maxille tämä oli tavattoman kova paikka ja omatunto alkoi kolkuttaa pahemman kerran. Totta kai hän olisi voinut tähdätä mestaruuteen Vigorothin kanssa, mutta koska Vigoroth oli periaatteessa kuin pöllitty hänen isältään, niin ei se tuntunut kunnianhimoisesta Maxista oikealta. Ettei viesti paisu ihan hirveän pitkäksi, niin kerron vain sen, että Maxilla meni useampi vuosi saada taas Slowkingin kunnioitus itselleen. Näiden vuosien aikana se "kaikkitietävä ja tuleva Pokémon-mestari"-Max joutui nöyrtymään aika tavalla ja lopulta Slowking antoi anteeksi Maxille, kun huomasi miten nöyrä poika Maxista oli tullut. Slowkingin anteeksiannon jälkeen Max palasi Hoenniin palauttamaan Vigorothin isälleen. Max kertoi häpeissään kaiken säälittävästä matkastaan ja hänen isänsä antoi pojalleen tietysti anteeksi. Tämän jälkeen, nöyränä poikana, Max lähti reissulle Johtoon. Vuosien säälittävän ja yksinäisen matkanteon jälkeen Max luopui haaveestaan tulla pokémon-mestariksi ja vaelteli nyt Slowkingin kanssa kaksin pitkin Johtoa. Johtossa Max törmäsi kaikkien fanien yllätykseksi Todd-valokuvaajaan, jonka muistamme Ashin Kanto-matkoilta. Toddin intohimo valokuvaukseen ja pokémonien luonnonvaraisen elämän tutkimiseen innoitti lopulta Maxia suuresti. Tämän kohtaamisen jälkeen Max itsekin päätti alkaa valokuvaamaan pokémoneja - ei Toddin tapaan valokuvauksen intohimosta, vaan dokumentoidakseen pokémonien elinoloja ja tapoja. Max tajusi, että vaikka hän oli lukenut pokémoneista kaiken ja vaikka hän oli matkustellut Ashin ja kumppaneiden kanssa pitkään, hän ei oikeastaan tiennyt vielä mitään pokémoneista. Uuden tavoitteen ja nöyremmän asenteen myötä Max sai nyt oikeasti ystäviä matkoillaan. Hiljalleen Maxista kehittyi se kunnon pokémon-kouluttaja, jollaiseksi hän halusi aina nuorena. Nykyään hän ei kumminkaan välitä voittamisesta tai mestaruudesta, mutta ottelee silti mielellään. Max päätti omistaa nuoruutensa Pokémon-kirjallisuudelle ja hänen teoksensa käsittelevät erilaisia pokémoneja, niiden tapoja, legendoja ja sen sellaisia dokumentoivalta ja kokemukselliselta pohjalta. Maxin kirjoista tuli best-sellereitä ympäri Pokémon-maailmaa ja vastikään Hoennin hallitus palkitsi Maxin työstään trooppisten alueiden pokémonien elintapojen parissa. Maxin pokémonit: - Slowking - Claydol - Archen - Bronzong - Farfetch'd - Shedinja Hoennin keltainen lehdistö tietysti huhuilee sellaista, että Maxin ja Steven Stonen välille syntyi Maxin tutkijan uran myötä muutakin kuin tavallinen tutkijoiden välinen tieteellisiä ilmiöitä tutkiva suhde. MITÄS TÄHÄN SANOTTE. |
->UUSIN POSTAUS 7.8.! : Alolan parhaat: Startterit | |
|
|
| Munchy | Feb 1 2012, 21:52 Post #5 |
|
love me *munch*
|
Koska Avri jo tuolla muualla suri tämän aiheen "unohtuvaisuutta", niin ajattelinpas nyt kirjoittaa tänne jotain... vähän jatkoa tuohon edelliseen Misty-tarinaani, koska tämä postaus koskee nyt Traceyta, josta siis jo hieman kerroinkin tuolla aiemmin. En nyt voi sanoa, että hyppäämme hirveästi tulevaisuuteen, koska jälleen kerran tämä visioni on enemmänkin lyhyen aikavälin juttu, tyyliin siihen kertaan, kun Traceyn seuraavan kerran näemme. Toivoisin tulevaisuudessa uusia Pokémon Chronicles-tyylisiä juttuja, joissa Tracey saisi vähän enemmän näkyvyyttä. Ei se nyt niin huono hahmo ole, että pitäisi unohtaa kokonaan. Lisäksi haluan jakson, jossa näkyy paljon Ashin labralla olevia Pokémoneja (ainakin Kingler!!). Anyway: Tracey tunnetusti piirtelee Pokémoneja, ja hän on jatkanut tätä harrastusta professori Oakin oppipoikana olemisen ohella. Oikeastaan hän kai opiskelee ja tutkiskelee Pokémoneja piirtämisen avulla, mutta onhan hänellä melkoiset piirtäjän lahjat, joita ei sovi heittää hukkaan. Näin ollen Traceyn unelmana on jonkinlaisen taidegallerian perustaminen, joko Pallet Towniin (jolloin hän asustelisi edelleen Oakin luoa) tai sitten jollekin Orange Islandsin saarista, kenties kotipaikkaansa. Tracey liikkuu vapaa-aikanaan usein luonnossa ja piirtelee kuvia ympäröivistä Pokémoneista, ja näyttää niitä silloin tällöin professori Oakille. Oak on huomannut pojan lahjat useaan otteeseen, ja onkin aikoinaan lahjoittanut hänelle Porygonin, jonka avulla hän saa teoksistaan nykyaikaisempia ladatessaan niitä tietokoneelle. Lisäksi hän on vaivihkaa käyttänyt suhteitaan etsiäkseen paikallisia taiteilijoita, jotka voisivat auttaa Traceyta pystyttämään kaipaamansa gallerian. Käännekohta Traceyn etenemisessä oli laboratoriolla tapahtunut välikohtaus, jossa joukko Rakettiryhmän (tai muun pahisjengin) jäseniä murtautui yöllä labraan ja sieppasi siellä olevia Pokémoneja mukaansa. Tracey heräsi ja yritti pysäyttää pahamaineisen joukon omillaan samalla, kun Oak hälytti apua. Tracey lähetti vanhan Scytherinsa otteluun, joka kuitenkin lopulta loukkaantui niin pahasti, että joutui suoraan hoitoon ja tarkkailuun useaksi viikoksi. Myöhemmin Pokémonit saatiin pelastettua, mutta Tracey oli edelleen allapäin Scytherinsa vuoksi - se kun alunperin oli jo niin vanha, ettei sen selviytymisestä nyt ollut takeita. Surressaan Tracey piirsi toinen toistaan näyttävämpiä teoksia kokemuksistaan labrassa ja suhteestaan Scytheriin. Vaikuttuneena tästä professori Oak edisti taidegallerian avautumista. Lopulta Scyther parani, mutta menetti kaikki ottelukykynsä. Tracey oli haltioissaan ystävänsä paranemisesta ja päättikin, ettei käytä Scytheria enää otteluissa vaan antaa sen viettää leppoisia eläkepäiviä estääkseen uusia vammautumisia. Professori Oak päätti palkita Traceyn kovasta työstään labran kellariin pystytetyllä amatööri-taidegallerialla, jossa onkin tähän päivään asti käynyt useita vierailijoita ihastelemassa Traceyn taidetta. Tracey kaipaa kuitenkin jotain suurempaa, ja pyrkiikin saamaan itsenäisen taidegallerian joko tosiaan Pallet Towniin tai Orange Islandsiin tai molempiin. Traceyn tiimi olisi lopulta seuraava: Venomoth (olisi kehittynyt Venonatista jossain vaiheessa, ilman suurempaa syytä) Marill (Traceyn "nimikko"-Pokémon, säilyy ennallaan) Scyther (liian vanha kehittyäkseen, viettää eläkepäiviä) Porygon-Z (Porygon oli lahja Oakilta - ajan ja teknologian kehittyessä myös Porygonin oli aika kehittyä) ----- Blaablaa, kenestäköhän sitä seuraavaksi keksisi :D |
|
|
| 1 user reading this topic (1 Guest and 0 Anonymous) | |
| « Previous Topic · Kaikenlaisia Poké-juttuja · Next Topic » |










10:07 PM Jul 11
